Lunta tuppaa

Talvi näyttää kääntyneen jo oikeaan suuntaan ja näyttäneen karvansa. Kuinka pitkälle lumen syvyydessä päästäänkään ennen kuin pääskyt saapuvat?

Jokaisella on omat mahdollisuutensa kapitalismin kilpakentillä ja työelämän puristuksessa litistyessään kohota henk.koht. pätemättömyytensä tasolle. Olen jo käynyt siellä.

Minun nykyiset ambitioni toteutuisivat koiraa kusettamalla muutaman kerran päivässä. Ei ole koiraa, mutta kissan hankintaa suunnittelemme pojan kanssa. Ex-vaimoa tekisi mieli kusettaa. Se kävisi puhelimitse etätyönä.

Kissan vaihtoehtona on tietysti koira, jolla olisi kissannahkainen takki. Jos koiralla on esim. ulkoilutilanteessa päällään tyylikäs ja lämmin kissannahkainen koirantakki, omistaja voi olla syystäkin ylpeä. Hänellä on ikään kuin kaksi lemmikkiä.

Muutenkin kannatan Hans Vaihingerin als ob -filosofiaa. Se soveltuu luonnontieteisiin, ihmissuhteisiin ja yhteiskuntapolitiikkaan. Lyhyesti sanottuna Vaihinger, joka oli filosofian professorina sata vuotta sitten Hallessa, kehitti ikään kuin -filosofiansa selittämään monia aikamme luonnontieteellisiä ilmiöitä:

"Teoksessaan Philosophie des Als Ob Vaihinger katsoi, etteivät ihmisolennot voi koskaan tuntea maailman todellista pohjarakennetta, vaan sen sijaan rakennamme ajatusjärjestelmiä ja oletamme niiden vastaavan todellisuutta: toimimme "ikään kuin" maailma vastaisi mallejamme. Tämän havainnollistamiseksi hän käytti esimerkkejä luonnontieteistä, kuten protoneja, elektroneja ja sähkömagneettista säteilyä. Mitään näistä ei voida havaita suoraan, mutta tiede teeskentelee niiden olevan olemassa ja käyttää näihin oletuksiin perustuvia havaintoja uusien ja parempien rakennelmien luomiseen."

Ihmissuhteissa joudun käyttäytymään ikään kuin olisin sivistynyt, kärsivällinen ja pitkämielinen. Koska nämä ovat kohdallani saavuttamattomia hyveitä, en jaksa kovin pitkään esiintyä näin etevänä, sillä varsinaisen komeljanttarin lahjoja minulla ei ole enkä ole kiertänyt maailman suurimpia näyttämöitä muuta kuin kaukaa.

Yhteiskuntien välisissä suhteissa meidän pitäisi käyttäytyä ikään kuin olisimme ystäviä. Mieleeni tulee N-liiton aikuiset liennytys-, laannutus- ja lamautusjuhlat. Juhlien viitekehyksen luomassa ystävällisessä mutta ahtaassa herrankukkarossa suuri ja pieni elivät rauhanomaista rinnakkaiseloa kuten hyville naapureille sopiikin. Nyrkkiä puristeltiin ahkerasti enintään taskuissa ja vähintään kukkarossa.

Tällä palstalla yritän käyttäytyä vaatimattomasti, humaanisti ja asiantuntevasti. Koko juttu on suurta huijausta. Ikään kuin minä välittäisin siitä, mitä minusta ajatellaan.

Jos sijoitustoiminta olisi kunniallinen ammatti, luultavasti kertoisin siitä tuttaville kainostelematta. Onneksi on siviiliammattina tämä yrittäjä. Jos joku tarkemmin kysyy yrittämisen luonteesta, mutisen jotain epäselvää tai kuiskaan "kirjallisesta toiminnasta ihmiskunnan hyväksi".

Kerran kerroin kapakassa olevani kääntäjä, kun eräs sälli ammattiani kysyi. Hän ilahtui suuresti tavatessaan näin kollegansa. Tämä mainio mies oli juuri päässyt saunareissulta Sörkästä jäätyään kiinni parista kilikalikeikasta. Ammattiveljien tapaaminen piristää kummasti!

Palstalle kirjoitan ikään kuin kirjoittaisin oikeaan lehteen oikeaa pakinaa.