Onnen avain
Arvuuttelen arkielossa,
miten onnesta saan osani?
Huolet sieluani säikyttää.
Pakko ei oo elää pelossa,
vaikka hävittäisin posani,
Luoja armoansa läikyttää.
Avaimeni onneen annettu
hukkunut on, jospa voisinkin
lähimmäisten kanssa löytää sen.
Kaivossa ei vesi kannettu
pysy vaikka kuinka soisinkin.
Siksi illoin aamuin rukoilen.
Rakkaus voi poistaa pelkoa,
joka mua kovin hätyyttää.
Mikä vika muka minussa?
Otan sitten siitä selkoa!
Turha kärsäänsä on rätyyttää
- turva ainoa on Sinussa.
perjantaina, tammikuuta 16, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti