Kirje Takayukille

Kiitän origamisesta (White Horse) joulun ja uudenvuoden tervehdyksestäsi. Paketti oli rikkoutunut, mutta pullot olivat ehjät. Onko teillä lunta? Meilläkään ei ole vielä.

Miten kaunis vaimosi voi? Onko hänellä aikaa levähtää, kun lapset ovat lentäneet mantsuriankurkien lailla maailman kukkuloille. Miten vuosi 2003 on teitä kohdellut? Meille vuosi on ollut hyvä, mutta vaimoni on entisellään. Poikani pärjää koulussa (isän perintöä), hänellä on kaunis ulkonäkö (äiti) ja älykkyyttä (isä).

Vieraileeko joulupukki japanilaislasten luona? Ovatko joulupukkitarinat teille vieraita? Kun Finnair taas lennättää Muumipeikon (Moomin-troll) Tokioon jouluksi, niin häntä ei pidä sekoittaa Joulupukkiin (Santa Claus, Father Christmas, Saint Nicholas). Myöskään venäläisten teille uudenvuoden pyhiksi tarjoilema Father Frost (Ded Moroz, Kuollut Morottaja) ei ole originaali vaan pelkkä originelli. Joulupukki on tietysti kotoisin täältä Sibeliuksen, saunan ja suivaantumisen ihmemaasta.

Miksi muuten pääministerinne yrittää näyttää rocktähdeltä julkisuudessa? Kysymys voi olla epähieno, mutta ystävien kesken. Kansainvälinen lehdistö on häntä kovasti arvostellut lähinnä sliipatusta kampauksesta kiinnittämättä juurikaan huomiota tekoihin ja toimintaan, joita Mr. Junichiro Koizumilta ei millään muotoa puutu. Meidän pääministerimme Matti Vanhanen puolestaan, no jaa….

Olen iloinen, kun minulla on kaltaisesi ystävä. Joskus Pohjolan synkkyydessä tunnen jopa ystävien ja sukulaisten keskellä, että “kun on tällaiset ystävät, niin mihin sitä vihamiehiä tarvitsee”. Vikaa lienee asosiaalisessa luonteenlaadussani, jota on luonnehdittu ammattilaisten piirissä niin pitkin latinankielisin fraasein, etten käy niitä tässä toistamaan. Diagnooseissa vilahtelee huonomuistisuutta tarkoittava “delirium” ja korkeaan älykkyysosamäärään viittaava “narcissimus”.

Olen kiinnittänyt tuoreimman lääkärintodistuksen kehyksissä seinälle, sillä muita tiploomeja ei ole, paitsi Teletopeliuksen suuressa Juhannusrunokisassa saamani kunniamaininta vuodelta 2001. Se oli Novelliseikkailuni vuosi, mutta ei siitä sen enempää. Laitan satasivuisen lyhennelmän kirjeeseen, niin voit itse todeta, miten painovoima voitetaan elämänveden (Spiritus Sawolax) siivittämänä.

Joko teillä kukkivat kirsikkapuut? Käydessäni japanilaisessa puutarhassa täällä Vantaalla mieleeni palaavat hartaat urkusoolomme keskiaikaisen kirkkomusiikin parissa. Siinä oli Notre Damen kellonsoittajilla ihmettelemistä. En laita valokuvia, sillä olet ne nähnyt tai sinun ottamiahan ne olivatkin. Se temppelin saneeraus vasta maksoi!

Pitkien etäisyyksien ja huonojen puhelinyhteyksien takia toivotan kirjallisessa muodossa teille Vapahtajamme armorikasta syntymäjuhlaa tai mitä te siellä riisipeltojen maassa sitten juhlittekaan.

Kärsikää toisianne seuraavaan viestiini saakka. Keväällä sinä saat valita, sanommeko kesäloman jälkeen arrivederci Roma, sayonara Rumoi vai adjö Rauma!