Kevättä kohti osa 4/4

Sairaalassa ei Hanssonilla ollut hassumpaa. Elsikin tuli käymään, toi ison konvehtirasian ja lupasi vielä illalla palata asioihin. Hanssonia ei huvittanut pelata korttia, kun hän muisteli Elsiä, joka oli ollut kovasti tohkeissaan tulevista treffeistä.
Kylmettyminen meni nopeasti ohi, kun pääsi vällyjen alle. Bo oli ryhtynyt avopokeriin sotaveteraanin kanssa. Pappa meinasi kyniä hänet puhtaaksi, joten oli viisainta keskittyä vain yhteen asiaan. Potti oli ollut aika mukavasti kasvamassa.
Nyt jos Elsi ei menisi, niin se Hansson suuttuu. Ei voi mitään. Hän päätti lähteä Mikon ja Karlssonin kanssa kalamajalle kämppäemännäksi. Jos kalaa tulisi kunnolla, niin he saattaisivat viipyä muutaman päivän. Kyllä kai se jalkavaivainen rahjus siksi paranisi.
Nyt ei Mikon auttanut muu kuin uskotella Elsille, että Karlssonikin tulee. Ei viehättävä nainen tohtisi hänen kanssaan kaksistaan. Sillä oli liian tarkka vainu. Jos ei joesta saalista saada, niin pilkitään sitten kalamajassa muutama päivä, Mikko tuumasi.

Kevättä kohti osa 3/4

Hansson virui pihalla kaksi pitkää minuuttia. Karlsson löysi tämän hangesta körmyllään. Ambulanssi tuli pian ja onneton mies pääsi keskussairaalaan hoitoon. Matkan varrelta joelta koukattiin Bo, joka sinisenä sidottiin sairasauton varapaikalle.
Ambulanssin tullessa Bo oli ollut tajuissaan. Karlsson oli tajunnut puhelimessa nopeasti toisen hädän. Bo pääsisi sairaalaan ja illaksi kotiin “nesteytykseen”. Hansson oli nilkkoineen tulossa samaan paikkaan. Ehkä myöhemmin pelattaisiin.
Elsi kuuli keskuksesta, että Hansson oli sairaalassa nilkkavammaisena. Suklaata pitäisi serkulle viedä, vaikkei siitä tanssijaksi heti olisikaan. Ei se tanssi välttämätöntä olisi, jos illaksi pääsisi miehen kainaloon. Kai loukattu mies alta päin sen verran avittaisi.
Mikon mielestä oli ihan perkelettä, kun Hanssonni oli mennyt nuljumaan. Kalamatka menisi myttyyn. Pojalle pitäisi jotain viihdykettä järjestää. Jos veisi muutaman jointin. Karlssonin kanssa lähdettäisiin joka tapauksessa illalla luodolle. - jatkuu huomenna...

Kevättä kohti osa 2/4

Lumisella ja huonosti auratulla pihalla Hansson muisti, että oli viehättävän Elsi-serkun syntymäpäivä. Elsi oli päässyt lehtitilaustenmyjäksi Maasian rouvan omistamaan Teletukkuun. Mitä hittoa? Kylläpä liukastaa. Nilkka taisi nyrjähtää, Hansson parahti.
Bo soitti kännykällään hätänumeroon. Akku loppuisi juuri. Jos ei joku tulisi tähän tihenevään tuiskuun ja hyytävään pakkaseen pian, niin minulle kävisi samoin kuin nikkeliakulle, Bo tuskaili. Viimein hän sai kiinni Karlssonin: “Hei, olen kusessa luodol...”
Tänään Elsillä oli ollut hyvä päivä: kaksi Kuvalehteä ja kolme Fatimaa. Se tekisi yli kolmekymmentä euroa ja bonukset päälle. Miksei se Hansson soita kun kerran lupasi? Huomenna on perjantai ja sitähän voisi lähteä tanssien “kattojen päälle noin sekä näin”.
Jos Mikko selviäisi töistä, niin hän pitäisi rästiin jääneen lomansa ja lähtisi Kalajoelle. Sieltä sai siikaa kun nosteli. Vaimo olisi kiinni Tukussaan, joten lepo luodolla kavereiden kanssa tekisi meisseliä: Hanssonni, Karlssonni ja Maasika. - jatkuu huomenna...

Kevättä kohti osa 1/4

Hansson oli mennyt iltapäivän auringossa pihalle tupakalle. Firman sisätiloissa ei saanut enää polttaa. Karlsson oli itse lopettanut. Jos Karlsson ei olisi lopettanut, firman autotallissa saisi vielä polttaa kuten vanhoina hyvinä aikoina. Piha oli iljanteinen.
EU:n maatalousasiantuntija Bo Å oli jäänyt kanootin karattua luodolle keskelle Kalajokea. Pohjanmaan joet tulvivat taas. Sieltä ei olisi paluuta ilman pelastuslaitoksen ilmatyynyalusta. Alus oli juuri sillä viikolla kuivatelakalla vuosihuollossa.
Elsi ei ollut tottunut fyysillisiin ponnistuksiin. Telemarkkinoijan tehtäviin kuului myydä lehtitilauksia mahdollisimman monta viikon aikana. Tilauksitta ei ollut kotiin lähtemistä. Nollalapusta pomo mulkoilisi pahasti ja toisesta perättäisestä: hyvästi.
Mikko Maasika oli joutunut karaistumaan. Hänen tehtäviinsä kuului rupusakkien viihdyttäminen firmassa. Piti näyttää kalvosarja ja istua aamuyöhön. Taloustoimittajien yhdistys jalkautui harvoin. Elämä terästehtaan viestintäjohtajana ei sopinut nurrupojille. - jatkuu huomenna...