lauantaina, heinäkuuta 24, 2004

Sateen sattuessa sadevaatteet päälle!

Voimistelunopettajallamme oli tapana julistaa otsikon sanoin koulun urheilupäivän lähestyessä. Tuona päivänä käveltiin mörön pitkä lenkki satoi tai paistoi. Nykyään ei jalka nouse, ellei ulkona oloon löydy syytä kuten mökillä veden puute tai polttopuiden nouto. Kaupungissa kilometrin lenkin syyksi kelpaa litra mansikoita torikaupan tytöltä!

Vuoden toimeentulo maanviljelyssä perustuu satokauden tuottoon. Jos vilja kasvaa hyvin ja saadaan kerätyksi talteen, talvikaudesta selvitään. Näin on ennen ollut. Nyt jos tulee hyvä sato, kilohinnat laskevat. Jos tulee huono sato, valtio maksaa niukat katokorvaukset. Jos jättää hyvän pellon kesannolle, voi saada EU-korvausta á la Puola.

Jalkaväkimiinasta on tulossa katoava laite. Ottawan sopimus kieltää sen käytön. Tosin Ottawan sopimusta eivät ole ratifioineet suuret sotilasmahdit, vaan kaikki pienet sinne ovat ängenneet rivissä kuin köyhän talon porsaat rauhanmarssilla. Pienistä Suomi, Latvia ja Puola haraavat vastaan.
Miinat ovat suunnitellut kotimaan puolustamiseen. Ne vanhenevat aikanaan. Sitten ne voidaan korvata ajastimella varustetuilla miinoilla tai maastoon ammuttavilla sirotemiinoilla. Pitääkö pienen Suomen kiirehtiä puolustuksensa heikentämistä? Mitähän ruotsalaiset sanoisivat?

Pohjola Stadionin katsomossa kesken Allianssin matsin kuultua:
- Ateenan olumpialaisten keihäänheitossa Matti näyttää niille närhen pallit!
- Minulle riittää, jos sen keihäs lentää pitkälle.

Naisten viikkoa mennään ja Jaakko valmistautuu sunnuntaina kivensä heittoon siinä missä Aki Parviainen, Matti Närhi ja kumppanit kepin heittoon karsintakisoissa. Ehkä Jaakon kivi onkin tällä kertaa lämmin kuten eräät meteoriitit ovat arvelleet. Viileän kesän lämpösumma on niin suuri, että vähällä lisäenergialla matalat järvemme lämpiävät uintikelpoisiksi. Saammeko intiaanikesän? - Minä valmistaudun kepillisen heittoon, sillä kirjoittaminen ei ole hätäisen hommaa.

 
Aikansa

Ennen sadevaatteet päällä
koulutietä kuljettiin
Pakkasella, suvisäällä
kotiovet suljettiin

Leivästä ei niinkään huolta,
läksyistä kai kuitenkin
Kuljin aurinkoista puolta
kanssa lasten muitenkin

Nykypäivän koulutiellä
taksikyyti vauhdittaa
Kukaan läkähdy ei siellä
kunta laskut maksaa saa

Muutaman vain hetken jaksoin
elämääni ohjata
virheet kaikki vaivoin maksoin
pursi alkoi pohjata

Kaukaa tuovat muistot menneet
äijän viiskytlukuisen
verkkaan vievät tervavenneet
Joelle ihmissukuisen.