Kuusi juhlaan

Kuusi, tuo metsän puista ylväin ja juhlallisin, on saava tänäkin jouluna kunnian monen suomalaisen kodin nurkassa edustaa etelämerien rannikoiden palmupuita. Silloin, kun Jeesus syntyi, olisi ollut ikävää, jos itämaan tietäjät olisivat häntä tervehtineet huiskutellen kuusen havuja kuin risuja ikään. Vielä pahempaa olisi ollut tiedossa, jos kynttilöiden kanssa olisi häslätty suomalaiskansalliseen malliin ja kuusia olisi sytytelty palamaan kuin pensaita ikään.

Kuusen valinta omasta tai naapurin metsästä on tarkkaa puuhaa; mitä nohevampi naapuri, sen tarkempi suunnitelma. Koska en halua syytettä yllytyksestä alan rikokseen, niin kerron kuusen hausta omasta metsästä.

Edellisenä kesänä on jo katseltu mistä sen pienehkön, terhakan mutta sievän havupuun tyngän voisi kaataa mutta voi: talvella ne ovat aivan eri näköisiä ja kokoisia kuin kesällä. Saattaapi olla, ettei lempipuuta löydykään ja mökkiläinen joutuu turvautumaan vieraan apuun, vaikka seisookin omalla pohjallaan.

Monivuotinen turo onkipaikan laidalta ei kelpaa: siinä on jo vesivoiman kuluttavia vaikutuksia nähtävissä. Jos ei muu auta, kannattaa harkita latvakuusta eli kuusen latvaa. Sinne latvaan kiipeämällä varmistaa sankarimaineen joulunpyhiksi semminkin jos ei palaa. Varman päälle pelataan silloin, kun iso rohjake kaadetaan ja siitä pätkäistään tuvan korkuinen kahden, kolmen metrin näräkkä.

Lapset ja lapsenmieliset koristelevat kuusen vaimoväkeä unohtamatta. Jos kuusi on hyvin valittu, se kestää katselua hamaan loppiaiseen. Kuusen haku on monin tavoin reipasta puuhaa kuten vaimon valintakin. Turhan nuuka ei kannata olla pienten epäsymmetrisyyksien, katkenneiden oksien tai alapainoisen rungon suhteen. Jos jostain kantilta jotakin puuttuu, toisaalla sitä on runsaammin. Laholatvaisuutta ja muita -vikoja pitää välttää eikä pidä framille panon hötkyilyssä unohtaa harvaoksaisen kantin kääntämistä nurkkaan päin.

Japanin ja Kiinan muovikuusiin ei pidä turvautua kuin äärimmäisessä hädässä. Myöskään kasvimaan kakarakuuset eivät sovi aikamiehen tupaan. Venäjän ja Viron kuusissakin on omat riesansa. Jos erikoisuutta tavoittelee, kannattaa reilusti valita mänty.

Hyvää kuusijuhlaa meille kaikille kunhan vain pidämme mielessä pluratelistisen maailmamme globaalin ambivalenssin poesian keinoin: Ken kuusijuhlaa karttaa, sitä neulasella pehvaan.