Vuoden alussa

Joulukuussa noustiin sikana,
tammikuu on toisen kaltainen.
Enpä tahdo olla vikana,
enkä turski, omavaltainen.

Elämää on syytä eleä,
arvokkaasti ilman hoppua.
Tulevaisuus kenties heleä
taikka lähestymme loppua.

Harva yli sataa vuottakaan
täällä jaksaa pitää vihoa.
Nuottakotaan jäänee nuotta vaan,
maanpa matoset saa lihoa.

Tänään pörssi taitaa laskea,
putit petti, stopit hukkasin.
Öljy noussee, kaadan kaskea,
taikka kuljen villasukkasin.

Koska runoilussain järkeä
harvoin on jos aina silloinkaan.
Hyvää fiilistä ei pidä särkeä,
valmiiksi en tule milloinkaan.