Espoon Suurpuisto

Espooseen perustetaan lehtitietojen mukaan lähivuosina ”tuhansille asukkaille kodit ja työpaikat samalle alueelle”. Elektroninen e-Espoo pistää röhinäksi yritys-, tiede- ja asuinpuistoissa.
Suurpuiston työntekijät voivat asua lähellä. Mikään ei niin virkistä mediamyyryläisen mieltä kuin verstaan näkyminen makuukammarin ikkunasta. Siisteyden kaipuu vaatii tunneliverkoston rakentamisen puiston alle. Myöhemmin tämä luonnonläheisen Suurpuiston maanalainen verkosto voidaan ehkä yhdistää pääkaupungin metroon (huolto- ja ruokintatöiden takia).
Hankkeen taustalla ovat Nokia ja Asuntosäätiö. Alueelle on tarkoitus jättää viheralueita, ikään kuin vihreitä sormia, joita ei heti kättelyssä katkota. Suunnitteluun on otettu mukaan lähiseutujen asukkaita. Suurpuiston nykyisiltä asukkailta ei ole kysytty, sillä heidän uuslukitaitonsa on heikohko: muutama kaksijalkainen telttaleirissä viihtyvä, useita nelijalkaisia ja satoja siivekkäitä. Eivät edes vastaa eemeleihin.
Asuntosäätiön toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen virittää vuoropuhelua: ”Asukkaat ovat korostaneet, että uudella alueella pitää välttää keskinkertaisuutta. Rima on asetettava korkealle.” Nokia konsernin kiinteistöjohtaja Juhani Katko taas painottaa uuden tyyppisen yhteisön syntyä: ”Siellä voitaisiin käyttää mobiilityövälineitä ja kokeille etätyön malleja.” Etätyö on ennen ollut etäällä tehtävää työtä. Nyt se muuttuisi lähityöksi. Mobiilityövälineitä hyödynnettäisiin sujuvasti verstaan alueella asuttaessa.
Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen haluaa sovittaa yhteen perheen ja työn. TKK ei aio rakentaa sinne opetustiloja, sanoo rehtori Paavo Uronen, mutta yrityshautomoita ja tutkijaryhmiä sinne voi siirtää. Ehdolla ovat myös tuulipuisto, hiukkaskiihdytin ja hyötöreaktori.
Surupuisto on tarkoitus varustaa niin, ettei sieltä tarvitse vähän väliä poistua. Koska tarvetta ei ole, niin yksi portti riittää. Tietyllä sopivaan ruumiinosaan kaiverrettavalla koodilla pääsee portista läpi kuin koira veräjästä joukkoliikenteen lukulaitteeseen. Alueelle saapuvat istutetaan huomaamattomalle skannerille, joka lukee access coden vaikka vessassa käydessä. Työajan seurantakin helpottuu.
Rima onkin syytä pitää korkealla ja viihtyisähkö alue aidata sähköaidalla. Ei ole tiedossa, onko tunku alueelle suurempi kuin sieltä pois. Amerikkalainen malli osoittaa, että paremman väen alueet on aidattava. Saksalainen malli taas osoitti, että köyhemmän väen. Amerikasta tänne ei ole saatu muuta hyvää kuin kolajuomat ja AA. Saksasta saatiin työn vapauttava vaikutus.