Neljätoista vuotta

Neljätoista vuotta toistaan
tukee vaimo sekä miesi.
Kolmantena varjo olkapäällä.
Varjo silmille ei pääse loistaan,
toinen vain sen olemuksen tiesi,
paljastus ja tuho heidän häällä.

Pieni poika huomiota vaatii,
aikuinen on altis uhrautumaan.
Liikaako jo itsestänsä antoi?
Mies se perheen suunnitelmat laatii.
muka tietää konstit joka sumaan.
Vaimo pojan raskaudellaan kantoi.

Tuskin muistaa piittaamisen vaiheen,
viettelys on kovempi kuin koskaan.
Pakko mennä kun on tietynlainen
Hyvästä tai pahasta saa aiheen,
turvan, kodin vaihtaa kiihkoon, roskaan,
- Unohduksiin jääkin tämä nainen.