Zörk jää pois Leppävaarassa

Zörk jäi pois bussista vasta Leppävaaran aseman kohdalla, sillä Espoon keskus ei häntä houkutellut. Ihmiseen olisi saatava kontakti. Manuaalin vanhempi versio näet sanoi, että ihmiset hallitsevat Maata. Päivitetty versio väitti, että sinnut olivat kehittyneimpiä, mutta madot hallitsivat. Kumpi oli oikeammassa?

Manuaalin viitteissä oli maininta Zarkiasta, joka runoili mainiosti: “Madon suu, se viimeinen on ovi”. Mä mistä löytäisin sen oven? Zörk suuntasi häntänsä kohti Siriusta, sillä hän käytti zirkkelpolarisoitua lähetettä. Kuuluvuutta häiritsi kiviporien ja kaivinkoneiden rätinä; kaupunki synnytti pelloilleen asumus- ja muita komplekseja.

- Kuuleeko Zysk, täällä Zörk. Kuuleeko Zysk, täällä Zörk…
- Edu, radiossapas soi Darude, laklatti Zysk.

Konekielellä se tarkoitti: 234AF 119CE B3A12 18E2F E47FA. Manuaali kertoi, että salakielinen lause peruuttaisi hänen tehtävänsä. Se ei tiennyt Zörkille lähtöä kotiin vaan vasta lähtölaskennan alkua. Yhteys katkesi. Zörk olisi oman onnensa nojassa (kuten oli ollutkin). Pelastuskapseli tulisi yhdeksässä vuodessa hakemaan jos tulisi.

Nuori naaras käveli kohti Läkkitorin kukkakauppaa. Zörk yritti zipata häntää ojentamalla takamustaan vasten hiekoituslaatikkoa, joka muistutti hänen aikaisempaa yksiötään. Naaras katsoi Zörkiä, jonka ihmismäinen naama vihertyi katseen alla.

- Reiskako se siellä nojailee? Minne pirskattiin olet Pirkon jättänyt?
- Minä en tietä ketäkään Birkkoa, Zörk sanoi.
- Ja nenäkäskin! Onko sulta väännetty niskat nurin vai suoritettu elinsiirto ahterin puolelle?
- Minä selitän, annako?
- Ei vaan Liza. Paras olla hyvä selitys tai tulee monoa. Mua ei enää rekkakuskit vedätä peruuttamaan suoraan tappiin.
- Tunnetko ketään matoa? Zörk kysyi maailmanmiehen lailla.